Purjeet laskettu

Ohoi!
Kesä meni sen verran ripeästi ja syksykin siinä samassa. Eipä tullut blogiakaan päiviteltyä enää juhannuksen jälkeen, vaikka seilaamassa kyllä käytiin. Nyt jahti on nostettu ja laitettu talviteloille - on aika muistella kesää ja pikkuhiljaa fiilistellä taas tulevaa. Ihan hetkeen ei merille pääse, mutta kyllä se kevät ja kesä sieltä vielä tulee. Kohta sitä ollaan taas veneen pohjaa jynssäämässä!

Mennyt kesä oli itselleni ensimmäinen oman veneen kipparina. Mikä upea vapauden tunne päästä oman purren pinnaan ja suunnata kohti tyrskyävää merta - ei kun se taisi olla muumipappa, joka näin sanoi...
Kuitenkin oman veneen kipparointi toi mukanaan uudenlaiset haasteensa ja ennen kaikkea vastuun. Vaikka merillä liikkuminen ja purjehdus on itselleni entuudestaan tuttua, niin opin silti paljon.
Maltti se on valttia tässäkin hommassa - tuli huomattua moneen kertaan. Joskus sumun yllättäessä on tehtävä epämiellyttävä päätös ja jäädä rantaan - tai kääntyä takaisin kotisatamaan, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli jatkaa merillä. Järki tuntui onneksi ohjanneen useimmiten toimiani ja päätöksiäni merillä..tästä yllätyin itsekin. Luonto on se joka määrää ja sitä tulee kunnioittaa. Tätä asiaa vaan ei tule Turun keskustassa niin usein ajateltua kuin merellä. 

Kesä oli aivan upea ja lämpöä ja aurinkoa riitti. Tuuletkin sopivat erityisesti pohjois-etelä suuntiin liikkuville seiloreille, joten mökin ja kotisataman väli tuli usein mentyä jahdilla. Poikamme oli tänä kesänä purjehduksen kannalta huonossa iässä, sillä juuri kävelemään oppinut taapero ei tunnu nauttivan sitloodassa istumisesta kuumana kesäpäivänä isänsä tavoin. Tästä syystä legit pidettiin inhimillisen lyhyinä ja lähtö ajoitettiin usein päiväuniaikaan. Loppukesästä poika malttoi jo tunnin pari istua rauhassa istuimessaan - ainakin jos jotain pientä purtavaa oli tarjolla :) Meri-ilma tekee nälkäiseksi.

Kuten sanottu, jahti on onnellisesti nostettu, purjeet ja masto laskettu. Pressutettu ja putsattu. Patjat ja moottori lämpimään talvisäilöön kuskattu. 
Kohti telakkaa

Masto kaadettu

Jahti nousee



Mitäs tässä siis enää muuta kun ensi kesää odottelemaan! 
Erittäin suuri kiitos pappalle ja velipojalle kaikesta avusta jahdin talviteloille saattamisessa! Keväällä homma jatkuu ;)

-Skepparen

Juhannusseikkailu

18.-23.6.2013

Mahtava viiden päivän meriseikkailu on takana! Kirjoitus on itse asiassa päivätty alkamaan jo tiistaina 18.6. koska silloin lähdimme iltapäivällä auringon paistaessa, auto pakattuna ja mieli korkealla kohti kotisatamassa odottavaa jahtia. Päästyämme perille pytyimme vain toteamaan hämmästykseksemme, ettei merelle ole asiaa, sillä keli oli totaalisen eri kuin kotoa 40min. sitten lähtiessämme: tuuli oli noussut ja sen myötä myös kunnon vesisade. Mieli ei enää ollutkaan yhtä korkealla, vaan oli pakko kääntyä takaisin kotiin odottamaan kelin paranemista. Päätimme siis odottaa seuraavaan aamuun (ke) - sääennustekin näytti erinomaiselta.
Keskiviikkona heräsimme auringonpaisteeseen ja lähdimme pikapikaa kohti jahtia. Tällä kertaa keli vain parani entisestään ja aurinko hymyili taivaalla mitä mahtavimmin irroittaessamme köydet kotisatamassa n. klo 11. Otimme suunnaksi etelän ja siellä n. 15 merimailin päässä sijaitsevan vaarin mökin. Pikkukippari nukahti heti ensimaileilla ja jahti lipui kepeän n. 4m/s sivumyötäisen tuulen siivittämänä koko matkan purjeilla määränpäähän, perillä olimme kolmen maissa. Kuvassa vanha kunnon autopilotti hoitaa pinnan, todella mahtava laite!!
Aurinkorasva jäi muuten lähtöhässäkässä laittamatta - tämän tunsi kyllä nahoissa iltasella - viimeistään saunan lauteilla.

Seuraavaan aamuun heräsimme tutussa mökkilaiturissa auringon lämmittäessä. Aamuyöstä pikkasen ripautteli vettä, mutta itse aamu oli tosi kaunis. Päivällä perus mökkipuuhasteluja ja nauttimista, illalla raukeina huilaamaan jahdin pehmeille pedeille.

Perjantaina (juhannusaatto) aamulla keli oli edelleen mitä mahtavin. Lämpöä jotakuinkin 25 astetta ja itätuulta viitisen sekuntimetriä. Irroitimme köydet vaarin saaren laiturista kymmenen maissa aamupäivällä ja ajoimme koneella sivuvastaiseen Airiston eteläpäähän, jossa nostimme purjeet. Pikkukippari nukahti jälleen ensimaileilla :)

 Seilin pohjoispuolelta pääsimme sivumyötäisen avulla Rymättylän länsiväylän alkuun, jossa kohtasimme muut juhannuseskaaderilaiset.
Tästä jatkoimme purjeilla Rymättylän länsiväylää pohjoiseen, parhaimmillaan jopa 6,5 solmun vauhtia. Tuuli puhalsi koillisesta/idästä ja pääsimme juuri ja juuri nousemaan yhdellä halssilla Ruotsalaisten pohjoispuolelle, josta käännyimme länteen Karjaluotoon. Perillä eskaaderi oli Karjaluodossa jotakuinkin kolmen maissa iltapäivällä. Kuvassa eskaaderi koko komeudessaan: (oik.) EF34, (kesk.) Hallberg Rassy Monsoon 31, (vas.) Guy22 (Jahti).
Aurinko nosti elohopean hellelukemiin, taivaalla ei pilven pilveä - aivan mahtava keli jälleen!
Perillä nautimme auringosta, uimme, grillasimme ja paistattelimme päivää. Pikkukippari pääsi ensikertaa mereen uimaan, kahlasi +17-asteisessa rantavedessä kaksi tuntia todella nauttien täysin rinnoin. Illalla, pikkukipparin simahdettua joku sai kuningasidean rakentaa juhannuskokko rannan tuntumassa olevalle kivelle. Melkosen komea kokko saatiin aikaseksi, puut haettiin metsästä, kuolleita ja kaatuneita kräkejä.




Juhannusaatto oli mitä kaunein ja mukavin! Kiitos kaikille eskaaderiin osallistuneille!

Lauantaina aamulla kova kaakkoistuuli yritti herätellä meitä jo kukonlaulun aikaan. Valtavat on voimat tuulella, sillä vaikka jahtimme oli kahden ankkurin, kahden keulaköyden ja springin avulla köytetty todella tukevasti, painoi takalaidalta tuuli keulan rantaan. Mitenkään pahasti ei jysky käynyt, mutta sen verran, että kaksi kolmesta veneestä heräsi kiristelemään köysiä. Onneksi ankkurit pitivät, muuten oltaisiin oltu melko pahasti rantakallioilla...no tuurilla ne laivatkin seilaa, vai miten se menee. Vetäydyimme hetkeksi vielä vällyjen väliin huilaamaan, kunnes aurinko oli rauhoittanut kelin jälleen helteeksi noin aamukymmenen maissa. Kävimme meressä aamu-uinnilla koko jengi ja päätimme ottaa seuraavaksi määränpääksi lapsiystävälliseksi kehutun Pähkinäisten vierasvenesataman. Köydet irtosivat noin klo 12. Matkaa ei ollut kovinkaan montaa merimailia (n.10nm), mutta 6m/s vastatuuli (etelä) teki matkasta ihan riittävän pitkän. Pikkukippari veti jälleen sikeitä ja heräsi vasta saavuttuamme Pähkinäisiin noin kolmen maissa iltapäivällä. Eskaaderista siis 2/3 jatkoi matkaansa Pähkinäisiin ja jälkimmäisenä satamaan saapunut jahti vei sataman viimeisen paikan, sen verran tiivis oli tunnelma. Pähkinäinen osoittautui erittäin lapsiystävälliseksi ja rauhalliseksi paikaksi, vaikka satama oli täysi ja nyt oli juhannus. Suosittelen lämmöllä muillekin, saarelta löytyi asialliset puitteet: wc:t, suihkut, tilaussauna 10e/tunti, grillauspaikka, uimaranta, lasten leikkipaikka, juomavettä, kioski, lasten karaoke!, erittäin ystävällinen isäntä, lampaita, vuohia, pupuja, kanoja yms. 
Saunavuorot olivat kaikki varattuja klo 02.00 saakka, joten saunaan emme päässeet lauantaina. Sunnuntaina herättyämme ja aamupuurot syötyämme päätimme lähteä takaisin kotiin. Köydet irti kymmenen aikoihin aamupäivällä, etelätuulta 4m/s, aurinkoa taivaan täydeltä +25 celsiuksen verran, joten kotimatka sujui erittäin mukavasti sivumyötäisessä ja myötäisessä kepeässä tuulessa. 
Alla linnuntienä reissumme reitti, yhteensä merimaileja kertyi viitisen kymmentä:

Aivan mahtava reissu, pikkukipparikin nautti varmasti todella paljon meidän lisäksi. Kelit olivat enemmän kuin hyvät, joten ei jäänyt oikeen mitään hampaankoloon tältä reissulta. Ihana oli tosin palata kotiinkin.
Lomaa on vielä jäljellä - seitsemän viikkoa :)

-kippari ite


ps. tuossa sivujen oikeassa laidassa (ei mobiiliversiossa) on tuo "TILAA  BLOGIPÄIVITYKSET SÄHKÖPOSTIISI" -kohta. Siihen kun syötät sähköpostiosoitteesi, niin saat aina automaattisesti ilmoituksen sähköpostiisi, kun jahtiblogi päivittyy.

Loma on alkanut

10.-12.6.2013

...itseasiassa jo kaksi viikkoa sitten. Äkkiä se aika kuluu. Kerran ollaan vasta keretty merille, mutta onpahan tässä vielä lomaa jäljellä - kahdeksan viikkoa vielä edessä :)
Huomenna tiistaina ajateltiin lähteä merille juhannuksen viettoon. Aluksi suunnataan Nauvoon mökille, ennusteen mukaan sivumyötäisen siivittäminä. Sieltä olisi sitten tarkoitus suunnata takaisin pohjoiseen sopivasti tuulen kääntyessä jälleen sivumyötäiseksi to-pe paikkeilla, ehkäpä Skatan tai Karjaluoto? Katsotaan mihin muu juhannuseskaderi päätyy ja mennään sen mukaan - toki perheen pikkukipparin ehdoilla täysin. Pikkukippari itseasiassa tuntui viimereissulla jo nauttivan seilauksesta täysin rinnoin..jaksoi parisen tuntia jopa pyöriä sitloodassa ja istua sen kylkeen kiinnitetyssä pyöräistuimessa ihmetellen laineiden liplatusta. Parin tunnin nokkaunetkin malttoi ottaa jahdin takahytissä. Viitisentoista merimailia suuntaansa tuli seilattua tällä reissulla (rymis-nauvo) eli yht. 30nm. Päästiin jopa nauttimaan ruotsinlaivan aalloistakin insinööri Pettersonin kohdilla...valitettavasti pikkukippari huilasi tämän hetken. 
Hyvää juhannusta ja hyviä tuulia kaikille jo etukäteen! Melkosen hyvältä näyttää sääennuste tällä hetkellä ainakin :) pe +24'c

-skepparen




Merediniltä piti hakea pikkukipparille uudet liivit pieneksi jääneiden vanhojen tilalle..melko edullista :s (114€)




Poikainpurjehdus


17.-19.5.2013

Perjantaina töiden jälkeen elohopean noustessa lähelle hellelukemia alkoi tapahtua: köydet irti, korkki auki ja purjeet ylös.
Kyseessä oli siis poikien purjehdus. Jahti ladattiin täyteen eväksiä, kiinteitä ja nestemäisiä ja suuntasimme kohti Riukuluotoa (Ruotsalaisten eteläpuolella).
Keli oli mitä mahtavin ja kepeän myötätuulen siivittäminä saavutimme määränpään alta aikayksikön. Rantautuminen tuotti pieniä haasteita, sillä ankkuri ei tahtonut tarttua pohjaan..ranta oli sen verran äkkisyvä ja jyrkkä. Saimme kuin saimmekin ankkurin pitämään ja ilta sai jatkua. Nuotio tulille, sauna päälle ja homma ei enempää esittelyjä kaipaa.
Lauantaina herättyämme siistimme paikat ja lähdimme liikkeelle. Purjeet ylös välittömästi, vaikka tuuli oli jotakin nollan ja yhden sekuntimetrin välistä. Siinä sitten lilluimme ja nautimme kelistä kaikessa rauhassa - mahtava fiilis kun ei ole mihinkään kiire.
Meitä oli reissussa neljä miestä, joista kolme ymmärsi laittaa aamulla aurinkorasvaa. Perille seuraavaan määäränpäähän saavuttuamme kolmen-neljän tunnin lillumisen jälkeen tämä aurinkorasvaton ukko jokseenkin erottui porukasta. 
Määränpääksi siis valittiin Karjaluoto (Ruotsalaisten pohjoispuolella) tuulettomuuden vuoksi. Alunperin lauantaina piti lähteä länteen luonnonkauniille Skatanille, mutta tuulen uupuessa päätimme toisin. Livuimme Karjaluodon länsikärkeen partiolaisen reittiä pitkin, mutta vesi oli n.50cm alhaalla ja jahtimme jäi rannan tuntumassa pariin otteeseen mutapohjaan kiinni - ei mitenkään pahasti, mutta pohjaan kuitenkin. Rannassa on normaalisti 2m syvää, nyt oltiin aika lailla jahdin syväksen kanssa samoissa lukemissa. Löysimme kuitenkin jahdinmentävän aukon ja saimme jahdin asettumaan Karjaluodon hellään huomaan. Aurinko paistoi mitä mahtavimmin, oli jopa niin kuuma, että oli pakko käydä välillä meressä jäähtymässä. Merivesi oli pinnassa jahdin mittarin mukaan +14'c, vyötärön kohdalla varmaan puolet vähemmän. Joka ukko kävi plutimassa monta kertaa.
Mahtava päivä ja ilta jälleen. Nyt tuli jopa tehtyä ne kesän ekat muurikkaplätytkin - kardemumman kera! 
Sunnuntaina keli (olo) oli aavistuksen kehnompi, mutta sade alkoi vasta jahdin saavuttua takaisin kotisatamaan. 
Kiitos koko miehistölle, mahtava ja ikimuistoinen reissu!!

-kippari

Riukuloto

Karjaluoto

Karjaluoto

Sunset@Karjaluoto


Nagu extempore

10.5.2013
Olipahan reissu!
Viikonlopun kunniaksi aurajoen rannalla auringonpaisteessa jätskiä nauttiessamme saimme kuningasidean lähteä jahdilla Nauvoon mökille. Idea kuulosti itse asiassa niin hyvältä, että jätskit heitettiin pikapikaa huiviin ja kodin kautta pikasesti kamat föliin ja menoksi. Kauppaan ja säätämiseen hukkautui kuitenkin kohtalokkaan paljon kallista aikaa, sillä pääsimme rannasta irti vasta iltakuudelta. Aurinko lämmitti sen verran, että kannella tarkeni shortsit jalassa - keli oli mitä mainioin! 
Viitisen mailia ajettuamme horisontissa ilmeni melkoista härmää. En kuitenkaan halunnut uskoa sumun nousevan, joten päätin jatkaa matkaa. Sumu kuitenkin yltyi kokoajan ja näkyvyys heikkeni..toisin kuin kipparin tahto.
Hänninaukolla ei enää nähnyt ainuttakaan saarta missään ilmansuunnassa, vaikka vetelinkin melko lailla läheltä saaria. Väärämaan kohdalla näkyvyys laski alle 10m, jolloin oli pakko kääntyä ympäri ja suunnata kepsin avulla takaisin kotisatamaan. Pikkasen sapetti, mutta ei ollut järkeä lähteä laivaväylälle kikkailemaan, vielä kun lastina oli mitä arvokkain. Siinä sitten köröteltiin kahden kepsin, merikortin, vanhan kunnon autopilotin ja kompassin turvin hiljakseen takaisin sinne mistä hetki sitten, auringon paisteessa shortsit jalassa lähdettiin. Käsittämätöntä, miten nopeasti keli merellä voi muuttua.
Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä!
Nyt onnellisina (vähän kyllä jäi hampaan koloon) kotisohvalla, Suomi löylytti Rypyt 3-2 mmkisoissa, iloksihan tämä muuttui! Later on!




Neitsytmatka takana

3.5.2013
Ohoi!
Jahdin uuden omistajan neitsytpurjehdus on takana. Köydet irtosivat perjantaina neljän aikoihin, päämääränä Rymättylän länsipuolella sijaitseva kotisatama. Ajoimme koneella Airiston itäreunalle, jossa nykäsimme purjeet ylös. Tuulta ei nimeksikään, mutta pläkäkiituri liukui kauniisti n.4 solmun vauhtia lähes Röölään saakka, jossa käynnistimme koneet. Konetimme Riukuluotoon, josta löytyi sopiva poukama yöpymiselle. Perillä olimme illalla 21:30, teimme hetimiten tulet nuotioon ja saunaan. Saunan lämpenemistä odotellessa tuli grillattua ja nautittua muutamat Arkkipelagokonjakit (yhden tähden jallu) lämmikkeeksi, senverran oli kalsea keli. Löylyt oli heitetty vasta yhden aikoihin yöllä. Eipä tarvinnut paljon unta hakea päivän päätteeksi!
Wallaksesta tuli paras ystävämme yön aikana, sillä ulkolämpötila taisi käydä pakkasen puolella vielä yöllä.
Lauantaina aamiaisen jälkeen päästiin purjeilla kotisatamaan asti lempeän etelätuulen siivittäminä. Jahti jäi onnellisen oloisena uuteen kotisatamaansa odottamaan seuraavaa meriseikkailua!






Jahti vedessä ja rikattu

28.4.2013
Tänään saimme yhdessä jahdin entisen omistajan kanssa rikattua ja laitettua jahdin ns. ajokuntoon. Kelikin oli mitä mahtavin, aurinko lämmitti ja tuulta ei ollut nimeksikään. Genoa rullaan, iso paikoilleen ja alas zip bagiin ja vetskari kiinni. Pientä vanttien kiristelyä, narujen virittelyä, lämppärin ja koneen testausta ja jahdin läpikäyntiä. Siinä se - jahti on valmis uuden omistajan neitsytmatkalle, joka on suuniteltu olevan tulevana perjantaina. Tällöin jahti siirtyy omaan satamaansa, yhden yön meriseikkailun kera. Toivotaan hyviä tuulia ja vähän sadetta tulevalle viikonlopulle. Ja tietty sen verran aurinkoa, että sais ne ekat muurikkaletut heitettyä pannulle ja huiviin :)
Katsotaan, jahka saisi aikaiseksi myös lokikirjaa tänne blogiin. Ens kertaan!


Jahti vesille

25.4.2013
Noniin! Fiilis on korkealla tätä kirjoittaessani. Istuskelen ja fiilistelen telakalla veneessä, telakanpitäjä lupas huomenna laskea jahdin! Great! Sataman kohdilta meri on jokseenkin auki, kun olivat kaivureilla tms avittaneet jäiden lähtöä.
Toin veneeseen tänään kassi kaupalla tavaraa, nyt rupeaa jahti olemaan lähes täydessä varustuksessa, snapsilaseja myöten. Väsäsin lattialle karvamatotkin liukuesteineen tuossa, nyt kelpaa pikkumiehenkin konttailla.

Tarkoitus olisi nyt siis viikon päästä perjantaina seilata jahti omaan satamaan...toki pitänee yöksikin jäädä johonkin sopivaan poukamaan. Pappa jo ilmoittautui innokkaana vapaaehtoiseksi reissulle. Muurikkakin tuli hommattua, kaiketi vuoden ensimmäiset muurikkaletut saadaan nauttia jo viikon päästä!

Alla pari kuvaa taas jahdista.
Ensiviikon perjantaita odotellessa!











Myrkyt pohjaan

17.4.2013
Noniin! Vihdoin nousi elohopea yli +5'c, joten kiiruusti jahdille pohjaa maalaamaan (ennen kun pakkaset taas yllättää). Otin vettä ja rättejä mukaan, joilla sipasin pohjasta maalipölyt pois ennen maalausta. Kävin paatissa sisälläkin fiilistelemässä, radio päälle jos vaikka merisää tulisi - ei tullut.
On muuten loistava kapine tuo akkua lataava aurinkopaneeli. Laitoin viime kerralla paneelin paikoilleen imemään kevätauringosta ilmaista energiaa akkuun varastoitavaksi, ja nyt akku on täynnä. Varmaan ollut jo monta päivää täynnä, mutta siisti homma, ettei tarvitse lähteä perinteisen laturin päähän akkua lataamaan.
Noniin takaisin hommiin: pohja on märkäpyyhinnästä kuivunut, joten maalarinteippiä kylkiin rajoihin, sitten maalaamaan.
Sää oli oikein mukava, mutta juuri kun aloin maalaamaan, rupesi satamaan. Äkkiä jahdin luukut kiinni, ettei täyty vedellä raukka. Hetken se jo näytti huonolta, kunnes pilvet ymmärsivät väistyä häiritsemästä ja maalaus sai jatkua. Maalia kului vähän alle litra, aikaa yhdeltä mieheltä noin tunti - siis teippaukseen ja maalaukseen...fiilistelyjen kera vierähti kolmisen tuntia paatilla tällä kertaa...siis jahdilla.
Huikkasin vielä telakan pitäjälle, että s/y Gjtta on laskuvalmis. Lupasi hivauttaa jahdin mereen kunhan jäät ensin lähtevät..vapuksi veikkaili ukkeli.

Voila!

Alla pari kuvaa before&after.







Varustelu & vahaus

29.3.2013
Suuntasimme Pappan kanssa telakalle. Vanhana seilorina pappa oli jälleen innokkaana tulossa mukaan jahdille, hommiin ja fiilistelemään.
Tällä kertaa myös veneen entinen omistaja tuli paikalle tuomaan kauppaan kuuluvat varusteet. Ensitöiksi pressu veks, jonka jälkeen nostimme koneen paikalle ja kävimme kauppakirjan mukaiset varusteet läpi. Heitimme veneeseen sisälle sinne kuuluvat kamat patjoineen ja purjeineen, olivat siis talvehtimassa lämpimässä.
Lisäksi vahasimme kyljet, nyt kiiltää komeasti!
Pohja odottaa vieläkin uutta maalia...meikäläinen +viittä astetta.
Ai että, kevättä rinnassa, kun hörppii veneen kannella kahvia kevätauringossa! Kyllä se sieltä tulee!







Pohjan hiominen

18.3.2013
Pappan kanssa suunnattiin taas telakalle. Tällä kertaa tarkoitus laittaa vene laskuvalmiuteen, eli hioa ja myrkkymaalata pohja.
Myrkkymaalaus unohdettiin, sillä homma olisi vaatinut vähintään +5'c (nyt oli pakkasen puolella vielä). Hioimme pohjan käsipelillä, Kovaa ja sottasta hommaa.
Pohja saa siis vielä odottaa uutta maalipintaa.





Pinnan hiominen & kahvat

4.3.2013
Kävin nykäsemässä päivettyneen ja kuivuneen pinnan irti ja vein verstaalle käsittelyyn. Hiomakoneella vanha pinta pois ja tiikkiöljykuurille. Tuli kuin uusi. Samassa rytäkässä irroitin vanhat tiikkikahvat, jotka korvasin uusilla. Ulkonäöltään Identtiset tiikkikahvat biltemassa 8€/kpl, Meredinissä 40€/kpl...arvaa kummat ostin.
Pappasta oli suuri apu, vaikkei kahvoja ekalla kerralla saatukaan paikoilleen (työkaluja uupui). Alla pari kuvaa.

Kuvassa vanhat tiikkikaffat.

Pinna before

Before

After

After