Jahti myyty

Jahti on nyt siis myyty. Haikein mielin luovun tästä mahtavasta pelistä - enpä olisi parempaa venettä voinut kuvitella ensimmäiseksi omaksi veneeksi nelihenkiselle perheelle. 

Nälkä kasvaa syödessä, joten isompaa purtta on nyt kiikarissa. Päällimmäisenä syynä veneen vaihtoon on toive isommasta ja asteen järeämmästä purresta, jolla matkustaisi jo avomerelläkin. Toki tämän haittapuolena on se, että veneen koon kasvaessa katoaa yksinhallittavuus. Gjttan ehdottomasti paras puoli on se, että veneen varustelun ja sopivan koon ansiosta pursi on täysin yhden henkilön hallittavissa kaikin puolin. Purjehdus on ollut todella helppoa kaikkine purjeiden nostoineen ja laskuineen, sekä rantautumisineen, vaikka hoidin nämä pääasiassa yksin. Toinen valttikortti on ollut veneen käytännölliset ja hämmästyttävät sisätilat, jotka ovat kokoluokassaan vertaansa vailla. En voi muuta kun suositella Guy 22:a, mikäli veneen sisätilat ja hallittavuus ovat tärkeitä. Perheeni tarpeisiin veneen purjehdusominaisuudetkin ovat olleet täysin riittävät, vaikka rantaparlamentti saattaa olla joskus toista mieltä. 


Kesän jatkoja!

-kippari





Kesä tuli

29.6.2015

Meriterveiset!

Kesäkelit saapuivat vihdoin ja päästiin koko perheen voimin ensimmäiselle reissulle. Lähdimme matkaan eilen sunnuntaina kotisatamasta puolilta päivin ja suuntasimme kohti Nauvoa ja vaarin saarta. Perillä olimme n.14 merimailia ja nelisen tuntia kuljettuamme. Tuuli puhalsi 3-4ms etelästä, joten aluksi koneella vastaiseen pari tuntia, jonka jälkeen purjeilla tunnin verran sivumyötäiseen ja loppusilaus koneella. Keli oli mitä mahtavin, lempeä tuuli ja parisenkymmentä astetta lämpöä pilvettömältä taivaalta. Kyllä kelpasi!


Tarkoitus oli alunperin yöpyä vaarin saaressa yksi yö ja jatkaa matkaa etelään, mutta homma ei mennytkään ihan kuin Strömsössä: perheen nuorin valitteli jo eilen korviaan ja oli pahalla päällä. Tänään maanantaina aamulla  soitimme paikalliselle terveysasemalle aikaa lääkärille, jotta olisi päästy näyttämään neidin korvia ja hommaamaan lääkettä, mutta hommahan ei käynyt heille alkuunkaan. Piti kuulemma mennä oman kunnan terveyskeskukseen - tyly ja ytimekäs vastaus paikallisen arvauskeskuksen asiakaspalvelijalta. Todella hienosti näyttää toimivan kunnallinen terveyspuoli ja etenkin valtakunnallisesta vinkkelistä katsottuna. Yhteistyö on mahdotonta kuntien kesken tässä hommassa näköjään. Tästäpä mietittävää taas kuntayhtymäkeskusteluihin.

Onneksi ei purjeveneellä tarvinnut lähteä nauvosta Turkuun saakka lääkäriin, vaan pääsin tutun moottoriveneen kyydissä Naantaliin, josta jatkoin neidin kanssa autolla lääkäriin. Siitä sitten apteekin kautta antibiootit ja muut matkaan ja autolla takas Nauvoon ja vaarin veneen kyydissä saareen. Sää oli edelleen mitä mahtavin, mutta kesäpäivä tuli tänään vietettyä vähän eri kaavalla kuin oli suunniteltu. Lääkärireissulla oltiin klo 9-15, melko lailla työpäivän mittanen retki. Jonkun verran olisi ollut helpompi käydä tossa Nauvossa hoitamassa sama, mutta ei tällä kertaa natsannut. Eipä mahda mitään. 

Pääasia että neiti sai lääkkeensä ja toipuminen voi alkaa. Sen verran hän on äkänen kuitenkin, että huomenna päätettiin suunnata takaisin kotiin. Minä jahdilla ja muu perhe autolla, kun se tänne nyt jäi.

Matkaa tällä kertaa kertyi ennätykselliset 90 merimailia, joista 30 omalla jahdilla, 15 kaverin veneellä ja loput omalla autolla:


Tällainen reissu tällä kertaa. Vähän jäi tyngäksi, mutta lomaa on jäljellä vielä reilusti. 

Kuulemiin! 
-kippari

Kesää odotellessa

20.6.2015

Kolmisen viikkoa kesälomaa takana, muttei vielä ainuttakaan varsinaista seilausreissua. Kelit ovat olleet sen verran kylmiä, sateisia ja tuulisia, ettei ole merille tullut lähdettyä.

Juhannus vietettiin tällä kertaa saaressa ilman jahtia. Tänään oli tuttuun tapaan sateista, celsiuksia näytti parhaimmillaan 15 astetta. Säämies ounasteli jo hieman lämpimämpää tulevalle viikolle, saattaapi jahdin köydet vihdoin irrota - katsotaan!

Jahti meni muuten jälleen heittämällä katsastuksesta läpi, katsastusmies kävi alkuviikosta tarkastamassa jahdin...tarra komistaa jälleen paapuurin puolta. Aurinko näytti ladanneen akunkin täyteen, joten jahti on valmiina tuleviin koitoksiin!

Lisää aurinkoa ja vähemmän vettä taivaalle toivoen, kippari


Jahdinsiirtohommia

2.6.2015

Hoi! 

Jahti lipui tänään Naantalista onnellisesti omaan kotisatamaansa Rymättylän länsipuolelle ammattilaismiehistön saattelemana. Raikkaan puoleista etelätuulta oli kuutisen sekuntimetriä ja lämpöä n. 14 astetta, plussalla. Aurinko ei juuri näyttäytynyt, mutta kauden ensipurjehdus maistui silti makealta. Mukana ollut pikkukipparikin nautti täysin rinnoin. 

Matkaa kertyi 13 merimailia ja se sujui vajaassa kolmessa tunnissa ainavarman Johnsonin ja osin myös rullagenoan avittamana. 
Nyt odottelemaan kesäkelejä, jotta päästään kunnolla merille koko perheen kera. Pikkukippari olisi jo nyt mielinyt olla pidempään, vaikka keli olikin rapsakka..uimaankin olisi kuulemma pitänyt jo päästä. Pappalle suurkiitokset taas avusta ja seurasta!

Kesätunnelmin,
Kippari


















Huomenta!

25.5.2015

Kesä meni, kesä tuli! Aika herätellä taas jahtibloki talviunilta. Viime kesänä tuli laiskoteltua blogin kanssa. Merillä kyllä oltiin, muttei tullut tarinoitua tänne - yritän tänä vuonna ryhdistäytyä!

Jahti herätelty talviteloilta ja pinnat puunattu. Tänään Simola kävi hivauttamassa jahdin mereen ja konekin lähti kuin palmun alta käyntiin, tietty! Kolmen päivän puuhastelun se taas vaati, että jahti oli laskukunnossa. Tuli hiottua ja myrkkymaalattua pohja, vahattua kyljet ja pesastua kansi. Tänään vielä ennen laskua vedettiin uudet teipit vesilinjaan, kun vanhat olivat jo niin haperoja. 


Oli muuten melkoisen työn takana sopivan teipin löytäminen. Parisen päivää netistä etsittyäni ja tuskailtuani löysin Etrasta 50mm leveää punaista pvc-teippiä. Juuri passeli peittämään vanha vesilinja ja vähän ylikin. Melkein meinasin jo ruveta maalaamaan vesilinjaa, mutta onneksi teippi löytyi. Todella hyvältä vaikutti teippi ja asennus sujui kuin tanssi, kattellaan kuin pysyy kiinni.

Ajoimme Pappan kanssa jahdin telakalta Kailon laituriin odottelemaan siirtoa omaan kotisatamaansa Rymättylän länsipuolelle. Huilatkoon siinä viikonpäivät ja nauttikoot nyt kun veteen pääsi. 

Kesäloma häämöttää jo tulevana lauantaina ja sitä on tiedossa tällä kertaa sopivat 11 viikkoa. Kyl kelppa!
Tästä on hyvä jatkaa!

-kippari

Alla vielä pari kuvaa ja vihdoin se kauan sitten luvattu pursiseuran lipun kuva.










Poikainpurjehdus

23.-25.5.2014

Perjantaina elohopean noustua hellelukemiin jahdin pakattuamme ja genoan nostimen alas mastosta saatuamme irroitimme köydet Naantalista Kailon sillalta ja suuntasimme Airistolle. Etelätuulta oli mukavasti 7ms, joten keli oli mitä parhain purjehdukselle. Airistolle oli kokoontunut muitakin vastatuuleen menijöitä, ilmassa oli ns. kryssimisen meininkiä. 

Kolmisen tuntia ja viitisentoista merimailia kuljettuamme laskimme purjeet ja suuntasimme länteen Röölän ränniä pitkin. Herrankukkaron isäntäkin piipahti morjestamaan väylälle ja kutsuimme hänet illaksi saunomaan määränpäähän. Illaksi perille Riukuluotoon ja grilli tulille ja sauna päälle. Samainen aiemmin mainittu isäntä otti kutsusta vaarin ja saapui paikalle savulohen kera. Siinä sitten saunottiin ja nautittiin hyvästä seurasta ja mahtavasta kelistä. Eipä olisi voinut parempaa keliä olla!

Lauantaina herättyämme etelätuulta oli jäljellä viitisen sekuntimetriä, jonka hyödynsimme parhaalla mahdollisella tavalla: purjeet ylös ja pohjoiseen. Käväsimme pizzalla Teersalossa ja tämän jälkeen etelään koneella Karjaluotoon yöksi. Grillit tulille ja niin edelleen tutun hyväksi havaitun kaavan mukaan. Sunnuntaina kotisatamaan pari mailia. Matkaa kertyi nelisenkymmentä merimailia.

Todella mahtava kauden avaus! Kelit enemmän kuin hyvät ja seura hääppönen! Mitäpä sitä muuta tarvitaan!

Kiitos pojat!

-kippari

Reitti














Jahti laskettu

22.5.14

Ohoi!

Jahti on päässyt takaisin ahdin valtakuntaan ja pääsee heti huomenna vuoden neitsytmatkalleen, kun kyytiin hyppää kipparin lisäksi kolme kevätauringon ahavoittanutta nuorta miestä. Hellettä on luvattu ja kaakkostuulta viitisen sekuntimetriä koko viikonlopuksi, joten purjeillakin pitäisi päästä. Huomenna päivällä pitäisi startata Naantalista ja suunnata Airistolle. Sieltä vastaiseen kryssien tunnin pari ja röölän rännistä länteen. Illaksi saunomaan Riukuluotoon. Lauantaina olisi tarkoitus seilata koko päivä, luultavasti länsi-itä -akselilla ja yöksi jonnekin Rymättylän länsipuolelle. Tästä kotiin sunnuntaina. Huikea reissu tulossa!

Eipä tämä veneen lasku pelkkää auringonpaistetta ollut kuitenkaan. Itse lasku sujui täydellisesti, mutta rikauksen kanssa oli pieniä vastoinkäymisiä. Etu- ja takastaagi ei tahtonut asettua ja kiristyä. Hääräsimme ja tuskailimme siinä etustaagin kiristyksen ja kiinnityksen kanssa kolme tuskaista tuntia tuloksetta ja luovutimme. Pettyneinä kotia kohti illalla, kunnes autoa ajaessani meikäläisellä välähti: mitäs jos se etupään löysyys johtuisikin takapäästä?! Kaivoin puhelimesta vanhoja kuvia veneestä ja totesin ongelman todellakin olevan takapäässä! Olin hätiköiden maston noston yhteydessä kiinnittänyt kukonjalan väärään paikkaan, noin 40cm liian ylös. Tämä taas aiheutti sen, ettei staageja saanut kiristettyä tarpeeksi, vaan ne jäivät roikkumaan löysiksi maksimikiristyksenkin jälkeen. Kylläpä helpotti tämän tajuttuani! Siellä se jahti odottaa huomista takastaagin paikanvaihtoa ja kiristystä, sekä itse purjehdusta. 
Pikku lisäpuuhan huomiseksi teki vielä se, että tuli epähuomiossa kiskaistua genoan nostin ylös mastoon - ilman genoaa. Siellä sekin odottaa hakijaansa. Pitänee siis silpata mastoon vielä ennen lähtöä.

Palataan!

-Kippari


Takastaagi oikeassa paikassaan.

Jahti vahattu

Hoi!

Jahdilla on tullut piipahdettua useampaan otteeseen tässä viime viikkoina. Pientä säätöä, polttimoiden vaihtoa, jynssäystä, fiilistelyä ja sen sellasta. Moottori ja muut kamat ja varusteet siirretty myös jahdille talvisäilöstä. Kävin tänään pesasemassa ja vahaamassa kyljet, nyt rupeaa näyttämään hyvältä. 

Lisäjopia myös ilmaantui, kun kippari meni liittymään pursiseuraan ja nyt pitäisi jahtikin saada saman seuran kirjoihin. Kippari on ylpeä KöyPS:n, siis köyhien pursiseuran jäsen. Seuran lippu on yksi komeimmista, kuva tulossa kun saan lipun.
Melkeinpä kaikki katsastusvarusteet jahdilta jo löytyikin, mutta pientä säätöä ja varustelua pitää vielä tehdä. Hätäraketit pitää hommata uudet, vanhimmat olivat vuodelta 93. Lisäksi uupuu vielä ankkuri- ja kartiomerkki, sekä sumutorvi. Myös imutyhjennykselle pitää vielä puuhata kansiläpivienti, nyt septi on ollut tyhjennettävissä vain mereen. Tämä ei ole kuitenkaan kovin suuri rasti, sillä y-kappale, letku ja kansihela vain uupuu tuosta. Kyllä tuossa silti päivän saa vielä kulumaan. Tämän puuhastelun jälkeen runkokatsastus telakalla ja sen jälkeen jahti mereen peruskatsastukseen. Nähtäväksi jää, koska tämän ehtii tehdä - toivottavasti jo vapuksi olisi valmista.

Alla pari kuvaa vielä viime päivien puuhista:
Kevään ekat venekaffet

Kevään tokat 

Jahdin loistoa vahauksen jälkeen

Tuohon ennen pumppua pitää laitaa y-kappale, josta kannelle putki imutyhjennystä varten.

Kohti kesää

9.4.2014

Aloha!

Kevät on jo pitkällä ja jahti halajaa jo vesille! 
Talvi oli melko vähäluminen ja lyhyt. Lunta riitti itse asiassa yhteensä vain parisen viikkoa koko talvena. Pakkastakaan ei ollut juurikaan. Jäät lähtivät jo ajat sitten - joskus helmikuun loppupuolilla. Tällä hetkellä elohopea pyörii tuossa +10 paremmalla puolella päivisin ja öisin lähentelee nollaa. Kiurunkin oli joku bongari jo nähnyt pari viikkoa sitten, alle kuukausi kesään siis!

Jahti on komeasti talvehtinut uudella telakallaan ja nyt kevätvalmistelut ovat jo kannen ja kylkien pesua & vahausta vaille valmiit. Syksyllä noston yhteydessä pesimme pohjan, johon ei näkkiä eikä levää ollut tarttunut juuri lainkaan kesän aikana. Pohjalle ei siis tarvinnut tehdä mitään tällä kertaa - se näyttää todella hyvältä. Viimevuotiset myrkyt pitänevät vielä toisenkin kesän. Veneen kesäpaikka tuntui olevan pohjankin kannalta suotuisa, lieneekö jokin sopiva virtaus jahdin paikan kohdalla pitänyt levät ja muut poissa. 
Pientä uudistusta tuli veneen sähköpuoleen: uusi 185ah:n agm-akku ja ledipolttimot sisä- ja ulkovaloihin. Vanha akku oli 70 ampeeritunnin paristo, joten luulisi tämä uusi kapasiteetti piisaavan hivenen paremmin. Vaihdoimme akun paikalleen ja hyvin pelitti. Mittari näytti kuitenkin vain 12,3 volttia jännitteksi, joten kytkimme aurinkopaneelin paikoilleen uutta akkua latailemaan. Latailkoon siinä hiljakseen viikonpäivät ja katsotaan sitten uudestaan. 

Eiköhän se jahti pääse mereen jo pian- viimeistään vapuksi! Suurkiitos jälleen pappalle avusta!

Hyvää kevättä kaikille! 
-kippari


Alla vielä pari kuvaa, jotka tuli räpsittyä:
Jahti peiton alla talviunilla


Peitto pois


Kippari


Etulyhtyyn ledipolttimo,
Kuin myös mastoon ja taakse:

Purjeet laskettu

Ohoi!
Kesä meni sen verran ripeästi ja syksykin siinä samassa. Eipä tullut blogiakaan päiviteltyä enää juhannuksen jälkeen, vaikka seilaamassa kyllä käytiin. Nyt jahti on nostettu ja laitettu talviteloille - on aika muistella kesää ja pikkuhiljaa fiilistellä taas tulevaa. Ihan hetkeen ei merille pääse, mutta kyllä se kevät ja kesä sieltä vielä tulee. Kohta sitä ollaan taas veneen pohjaa jynssäämässä!

Mennyt kesä oli itselleni ensimmäinen oman veneen kipparina. Mikä upea vapauden tunne päästä oman purren pinnaan ja suunnata kohti tyrskyävää merta - ei kun se taisi olla muumipappa, joka näin sanoi...
Kuitenkin oman veneen kipparointi toi mukanaan uudenlaiset haasteensa ja ennen kaikkea vastuun. Vaikka merillä liikkuminen ja purjehdus on itselleni entuudestaan tuttua, niin opin silti paljon.
Maltti se on valttia tässäkin hommassa - tuli huomattua moneen kertaan. Joskus sumun yllättäessä on tehtävä epämiellyttävä päätös ja jäädä rantaan - tai kääntyä takaisin kotisatamaan, vaikka kuinka olisi tehnyt mieli jatkaa merillä. Järki tuntui onneksi ohjanneen useimmiten toimiani ja päätöksiäni merillä..tästä yllätyin itsekin. Luonto on se joka määrää ja sitä tulee kunnioittaa. Tätä asiaa vaan ei tule Turun keskustassa niin usein ajateltua kuin merellä. 

Kesä oli aivan upea ja lämpöä ja aurinkoa riitti. Tuuletkin sopivat erityisesti pohjois-etelä suuntiin liikkuville seiloreille, joten mökin ja kotisataman väli tuli usein mentyä jahdilla. Poikamme oli tänä kesänä purjehduksen kannalta huonossa iässä, sillä juuri kävelemään oppinut taapero ei tunnu nauttivan sitloodassa istumisesta kuumana kesäpäivänä isänsä tavoin. Tästä syystä legit pidettiin inhimillisen lyhyinä ja lähtö ajoitettiin usein päiväuniaikaan. Loppukesästä poika malttoi jo tunnin pari istua rauhassa istuimessaan - ainakin jos jotain pientä purtavaa oli tarjolla :) Meri-ilma tekee nälkäiseksi.

Kuten sanottu, jahti on onnellisesti nostettu, purjeet ja masto laskettu. Pressutettu ja putsattu. Patjat ja moottori lämpimään talvisäilöön kuskattu. 
Kohti telakkaa

Masto kaadettu

Jahti nousee



Mitäs tässä siis enää muuta kun ensi kesää odottelemaan! 
Erittäin suuri kiitos pappalle ja velipojalle kaikesta avusta jahdin talviteloille saattamisessa! Keväällä homma jatkuu ;)

-Skepparen